Vähän jotain pientä...

Muutamat sukat olen saanut valmiiksi. Tässä yhteiskuva näistä kaikista. Kaikki menevät pukinkonttiin ja lankana on itse koolaamani nalle. Lankaa sain kulumaan yhteensä 283 grammaa.

Ekat ovat puna-keltaiset. Kokona noin 39-40.

Tässä kuva vähän lähempää.

Näissä väreinä keltainen ja lila. Koko noin 39-40.

Kuva lähempää.

Näissä väreinä oranssi ja vaaleansininen. Koko noin 39-40.

Taas kuvaa lähempää.

Viimeisenä sini-punaiset. Koko noin 39-40.

Ja kuva vähän lähempää.

Yhtenä iltana oli ihan pakko mennä kameran kanssa parvekkeelle kuvaamaan täysikuuta. Oli sen verran kaunista katsottavaa.

Edelleen menen päivän kerrallaan. Kaikki energia menee melkeinpä arjen askareista ja töistä selviämiseen. Tuntuu, että en pysty oikein mitään ajattelemaankaan. Sukkia olen ihan sen takia tehnyt, että saan käsille tekemistä ja että pääni joutuu tekemään töitä. Muisti on mennyt todella surkeaksi, en tahdo muistaa mitään :( No, näillä mennään. Hitaasti mutta varmasti.

Hengissä ollaan

Oon mä jotain saanut aikaiseksi. Nämä ilmoitin sukkasatoon perunalaariin.

Ensimmäisenä vävypojalle tekemäni sukat. Kokoa noin 43 ja lankaa sain kulumaan 76 grammaa. Lankana nallen taika -ihan uutta.

Sitten tein mieheni tyttärelle sukat itse koolaamastani 7 veikasta. Koko noin 39-40 ja lankaa sain kulumaan 107 grammaa.

Tässä kuva hieman lähempää.

Sain myös valmiiksi oman tyttäreni sukat. Lankana itse koolaamani nalle. Koko noin 39-40 ja lankaa kului 66 grammaa.

Tässä kuva lähempää. Ristin tämän langan vesimelooniksi :)

Muute täällä mennään päivä kerrallaan. En voi kehua voivani kovin hyvin, mutta hengissä ollaan. Eteenpäin mennään pienin askelin. 

Sukkasato

Ihan pakko lähteä mukaan sukkasato 2013, vaikka en usko että kovinkaan monia sukkapareja saan kasaan. Kunhan tämä mun oloni alkaa pikkuhiljaa paranemaan, niin sitten varmasti pystyn jo jotain tekemäänkin.
Kävin siis perjantaina lääkärissä ja sain uudet lääkkeet. Nämä lääkkeet aiheuttavat ihan mielettömästi väsymystä, hyvä kun näkee kirjoittaa... Yritin saikkua saada siksi aikaa, kun nämä alkaa kunnolla vaikuttamaan, mutta huomenna palaan töihin. Peukut pystyyn, että kaikki menee hyvin.

Jotain pientä...

Hiljaista on ollut, en kuitenkaan ole hylännyt teitä :) Rankkaa on... Yritän kuitenkin pitää positiivista ajattelua yllä... Ollaan siis miehen kanssa edelleen yhdessä, vaikka eri osoitteissa asutaankin. Ei ollenkaan mun mieleen... Mies ei edelleenkään tiedä, mitä hän haluaa, paitsi aikaa. Ja sitä mun on nyt yritettävä hänelle antaa...

Sain jo noin kuukausi sitten arvontavoiton Suden silmukoista. Kuvasin kyllä heti, mutta en ole kuvia saanut koneelle. Nyt päätin sitten esitellä teille Vesan. Poikani ilahtui ikihyviksi tästä upeasta apina -pojasta. Joten kiitokset Sude sulle, jos täällä blogissani joskus käyt katselemassa.

Tässä Vesa vielä puussa, tutuissa maisemissa. Eikös ne apinat tykkää puissa kiipeillä?!

Oli pakko kuvata muutama ilta sitten parvekkeelta sateenkaarta. Oli se kyllä upea. Voi kun mulle löytyisi sateenkaaren päästä jotain kivaa. Piristystä meinaan kaipaan...

Ja eilen illalla poikani pyysi mua kuvaamaan kaunista taivasta. Ihan kivat värit, vaikka ei tää mun kamera mikään hyvä ole. Parvekkeelta saa silti ihan kivoja kuvia napsittua.

Muutaman tämmöisen olen saanut valmiiksi. Itseasiassa 2 vaaleanpunaista. 44 grammaa meni lankaa. Mitään muuta käsityötä en ole saanut tehtyä, ei vaan jotenkaan huvita. Oon niin maassa, ettei oikeastaan edes elämä huvita... Vaan siksipä olen tänään menossa lääkäriin, hakemaan apua ennenkun tilanne menee liian pahaksi.

Lopuksi vielä kuva Touhusta. Mielipaikasta, keittiönpöydän päältä... Vaikka pöydällä ei saakkaan olla.

Rikki...

Erohan siitä sitten tuli. Jos mies ei tiedä, haluaako olla mun kanssa, tai rakastaako hän enää minua tai mitä hän yleensäkään haluaa, niin ei mulla ole paljon valinnanvaraa. Ei toista voi pakottaa olemaan, vaikka itse rakastaakin todella paljon. Ensi viikolla saan tietää yhdestä asunnosta ja ehkä pääsen sitten muuttamaan ja kasaamaan taas elämäni palasia. Näin tällä kertaa.

Pienen pieni päivitys

Ihan pieni tilannepäivitys... Pankissa käytiin tänään. Huomenna tulee kiinteistönvälittäjä kuvaamaan talon. Se on menoa nyt... Käytiin myös laittamassa asuntohakemus sisälle, jos vaikka vapautuisi nopeasti. Tosin talon pitäisi mennä nopeasti kaupaksi, jotta voitaisiin muuttaa pois. Hieman on haikea olo, vaan näillä mennään. Kerron sitten lisää, kun tiedän enemmän.

Käsitöitä ja vähän muutakin

Olen tässä lomaillut 2 viikkoa, vaikka ei tämä ole lomalta tuntunut... Jotain käsityörintamalla on tapahtunut. Virkkasin tädilleni tämmöisen pöytäliinan, kun pitkästä aikaa lähdin hänen luokseen vierailulle. Tätini asuu Tampereen kupeessa, joten kovin usein ei nähdä. Ilahtui tästä liinasta kovasti. Punnita unohdin, mutta halkaisijaksi ennätin mitata 29 cm.

Tilkkuja olen myös jonkin verran virkannut. Tässä näitä 589 gramman edestä. Lisää tulee koko ajan, on langan tuhoamiskausi meneillään.

Tampereella ollessani, tätini kertoi saaneensa bambulangasta neulotun tiskirätin. Minäkin päätin sitten kokeilla, mutta virkattuna. Tähän sain lankaa kulumaan 21 grammaa ja mallin nappasin patalappuja a'la carte -kirjasta. Katsotaan, miten tämä käytössä toimii.

Vielä kuva Touhusta. Eilen illalla kuvasin kännykällä, kun hän oli sotkeutunut lankoihini... Vaan en sitä kuvaa ole koneelle saanut, joten saatte tämmöisen tavallisemman kuvan. Tänä aamuna kuvattu, eli aikasta tuore.

Olemme mieheni kanssa pähkäilleet kovasti asioita ja olemme nyt päättäneet pistää talon myyntiin :( Ei kivaa, mutta parempi niin, kuin olla korviaan myöten veloissa ja kusessa... Nytkin ollaan äidille velkaa, sekä myöskin pankille. Katsotaan nyt, että miten asiat edistyy. Niistä sitten lisää, kun on jotain kerrottavaa.

Niin sitten piti vielä kertoa, että olen aloittanut uuden harrastuksen: postcrossingin. On todella mukavaa saada muutakin postia ku laskuja. Kirjeitä kirjoitan edelleen, mutta on ollut jotenkin vaikeaa saada ajatuksia paperille. Kun ajatukset on niin kovin solmussa. Mutta kaikki selviää aikanaan ja ehkä se aurinko joskus paistaa risukasaankin...